Anna sen katsoa kuvaansa kauan,
niin kauan, että se näkee haavansa hyvin
Anna sen huuhtoa ne kiitollisuudella vedelle vietäväksi
Vie sydämesi vuoren huipulle
Anna sen kokea oma pienuutensa
ja silti oppia haltioitumaan kaikkeuden kauneudesta
Anna sen jättää vuorelle maailman rumuus
Vie sydämesi merenpohjaan
Anna sen pudota omalla painollaan
ja aavistaa oma arvonsa
Anna sen haudata pelkonsa syvälle ja antaa anteeksi
Vie sydämesi köyhistä köyhimpään taloon
Anna sen sykkiä myötätuntoa kaikkea kohtaan
Anna sen tuntea yhteys kaikkiin ihmisiin ja pienimpään lattialla juoksevaan torakkaan
Anna sen tuntea kuinka katkeruus haihtuu
Vie sydämesi korkealle maailman tuuleen
Anna sen aistia sen määrätietoiset mutta yllättävät liikkeet
Anna sen luottaa tuulen tahtoon
Anna sen olla vapaa
Kutsu sydämesi takaisin tyhjänä
Anna sen täyttyä
rakkauden ihmetyksestä joka päivä,